keskiviikko 13. marraskuuta 2013

25 vuoden kokemus vrs. vuosi

Nyt on aika kirjoittaa jatko kirjoitukselle hitsauksen salat: "Haluan kertoa tunteistani, haluan kertoa viha-rakkaus suhteestani opettaja Jauhiaiseen. Ensiksi käsitellään viha ja siinä mukana tulevat negatiiviset mielentilat."

En oikein osaa kuvailla mun ja Jauhiaisen opettaja-oppilas suhdetta kuin viha-rakkaus-suhde nimikkeellä. Välillä kun on käpy palanut ihan sata nolla ja välillä tullu näitä kaapeli-tuntemuksia joista kerron. Kuten kerroin hitsaushierarkia tekstissä, ensivaikutelma ei ollu mitä parhain: "Ompa tuossa kamalan ylimielinen ja m*l*kk* opettaja. Ei viittiny edes vastata mitään."

En koskaan olis uskonu, että ensivaikutelma voi pettää niin pahasti. Yleensä jos joku ihminen alussa vaikuttaa tympeältä, kohtelen tätä samoin. Ei kuulu tapoihin alkaa tekemään vaikutusta ihmiseen joka on mulle tyly. Kuitenkin kotona on opetettu hyville tavoille että opettajaa pitää kunnioittaa. Enkä nähny syytä alkaa haastamaan tätä opettajaa. Viikkojen aikana, huomasin, että ei ensivaikutelma pidä paikkaansa. Mielipide alko muuttumaan, tuohan on hyvä tyyppi. Osas ottaa mersu-vinoilut hyvin vastaan eikä ottanu silmätikuksi.

Kesän 2012 olin koneistamossa, enkä ajatellu että saan enää mitään opetusta Jauhiaiselta. Syksyllä levy- ja teräsrakennekurssin aikaan saatiin hitsausopetusta kiuasta varten. Mitä enemmän Jauhiainen on opettanu, sitä enempi oon alkanu kunnioittamaan opettajaa. Kun Nakolinna ehdotti tätä AL ja RST jaksoa, olin tosi iloinen siitä, että saan Jauhiaisen opettajaksi. Päästiin Sirin kanssa siistiin osaan hallia ja ei ollu kova meteli kun paljon hitsattiin tigillä. Itse päätettiin siivous päivistä, aamuisin kun laitettiin radio päälle, pidettiin aamun avaus ja kuunneltiin joku sattuman varainen kappele ihan seisaaltaan. Opettaja Jauhiainen preppas meitä ja opetti kuinka pysty levy hitsataan magilla. Töitä piti tämän kokeen ansiosta tulla, mutta sanotaanko näin, että tuli muuttujia, jotka ei ollu riippuvaisia meistä.
 
Viimeisen alumiinikokeen Jauhiainen halusi valvoa. Kävin ennen koetta vessassa, sillä aikaa Jauhiainen oli sekoittanu koneen kaikki asetukset ja mun piti ne säätää uudestaan ja kertoa miksi näin. Selvitin tämän osion ja hitsaaminen onnistui. Koetta en saanut ekalla läpi, särmä ei ollu sulanu kunnolla. Ei enää ujostuttanu hitsata Jauhiaisen nähden.

Alumiini näytössä Jauhiainen opetti kuinka pöydän välitason nurkan saa hitsattua. Jauhiainen näytti mallia ja kertoi että vaikka näyttää siltä että se palaa puhki ja että reikä ei näytä täyttyvän, luota siihen että se täyttyy. Opettaja seurasi hitsaamistani ja lopussa tuli se vaihe jolloin kaikki näyttää menevän pieleen. Kuulin mielessäni Jauhiaisen sanat, pitää luottaa täyttymiseen, odotin ja odotin, reikä täyttyi ja sauma oli melkein prikulleen sama kuin malli. Näitä kokemuksia mahtuu lukuisia vuoden ajalle, tämä on vain yksi esimerkki.

"Luota siihen, että se tulee täyteen" Kuvassa migillä hitsattu alumiinia.
Opettaja Jauhiainen on kyllä saanu pään välillä ihan hajoamis pisteeseen. Jauhiaisen tapa kertoa jonkun olevan väärin, on niin suora (ainakin mun herkälle luonnolle). Kuitenkin jokaisesta huomautuksesta on ollu hyötyä ja oon kanavoinu ketutuksen haluksi kehittyä paremmaksi. Jokaisesta virheestä oon oppinu.
 
Uskon siihen, että tiettyjen ihmisten välillä voi olla yhteys ja kemioiden yhteensopimista. Tuollaiset yhteys asiat kuulostaa kuitenkin imelältä siispä olen ajatellut että siinä välillä on "kaapeli". Näkymätön tosin.


Kirjoitan vapaa-ajalla muutakin kuin blogia, kirjoitan omaa päiväkirjaa, runoja ja kirjeitä. En läheskään aina osaa ilmaista itseäni puhumalla, mutta kirjoittamalla osaan. Tämä kirjoitus on syntyny kuukausien varrella. Inspiraationa on toiminut opettaja, joka on opettanu mulle valtavan määrän asioita aina kopin siivoamisesta, ruostumattoman teräksen hitsaamisesta siihen, että pitää aina olla oma itsensä.

 
Aja mut nurkkaan,
laita mut puun ja kuoren väliin.
Paina mun selkä seinää vasten,
äläkä anna mulle tilaa mennä.
Hengitä mun niskaan,
katsele mua salaa,
riisu multa turhat luulot.
Vie mut pois mukavuusalueelta,
siellä mä kehityn eniten.
Kaada mun niskaan se kylmä suihku.
Kokeile mua,
kysy ne vaikeat kysymykset,
minä tarvitsen tätä kaikkea.
 


1 kommentti:

  1. Voi miten kiva on lukea sun suoraa ja rehellistä tekstiä hitsauspäiväkirjasta. On hyvä kuulla, että joku muukin on yhtä herkkänahkainen kuin itse olen, minäkin kuulen mielelläni palautteen kauniisti muotoiltuna. Kaverini on muuten myös opiskellut hitsausta ja nykyään toimii laiteasennuksen parissa.

    VastaaPoista